Toisto-menetelmä suomen ja muidenkin kielten oppimiseen

Toisto-menetelmä on yhteisöllinen menetelmä suomen kielen oppimiseen. Menetelmän nimi on ehkä hieman harhaanjohtava ja antaa käsityksen, että kieltä opitaan vain mekaanisesti toistamalla asioita. Menetelmässä on kuitenkin kyse paljosta enemmän, ja sen oppeja voi soveltaa myös moneen muuhun kielenoppimiseen. Toisto-menetelmä kehitettiin Toistetaan yhdessä -hankkeessa, joka oli Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEAn rahoittama ja Suomen Akateemisten Naisten …

Kieliahdistaako?

Kieliahdistus on kielenkäyttötilanteisiin liittyvää jännitystä, ahdistusta ja stressiä, joka vaikeuttaa sosiaalisiin tilanteisiin osallistumista ja estää niin muiden ymmärtämistä kuin omaa kommunikointiakin. Se on affektiivinen eli tunteisiin ja mielialoihin liittyvä tekijä, joka voi olla yksi merkittävimmistä esteistä kielenoppimiselle.

Itseohjautuvuuden merkitys kielenoppimisessa

Kielenoppiminen sosiaalisena toimintana painottaa vuorovaikutusta ja osallisuutta puhujayhteisössä oppimisen perustana, mutta se tekee mielestäni – ehkä vähän paradoksaalisestikin – kielenoppimisesta vielä enemmän yksilöllisen prosessin. Kun kielenoppimisen tavoitteena ei olekaan kieliopin ja sanaston hallinta, vaan kielen käyttäminen mielekkäällä tavalla puhujan omassa elämässä, ovat oppimisen tavoitteetkin hyvin yksilöllisiä. Näin ollen myös oppimisen polku pitäisi suunnitella yksilöllisesti, mutta …

Monia kieliä vai monikielisyyttä?

Huhtikuussa 2024 minut oli kutsuttu Oodi-kirjastoon puhumaan Monikielisen kirjaston järjestämään seminaariin. Tapahtuma järjestettiin osana Monikielisen kirjaston teemavuotta. Tallenteen esityksestäni voi katsoa kokonaisuudessaan täältä, mutta tässä muutamia ajatuksia monikielisyydestä. Tarkoittaako ”monet kielet” ja ”monikielisyys” siis samaa? Kyllä ja ei, sillä molempia termejä käytetään usein kahdesta hyvin erilaisesta ajatuksesta kielistä. Kielten standardointi ja länsimainen koulutusjärjestelmä korostavat kielten …

Kieltenopetusta aidosti kommunikatiivisena: tehokasta, sosiaalista ja hauskaa

”Toivon ehdottomasti tämän muotoisia kursseja tulevaisuudessa, sillä rakenne oli sopivin kielen oppimiselle mitä olen kursseilla nähnyt, sekä hyvin helppo tapa tehdä kielen oppimisesta sosiaalista ja hauskaa.” Kuinka moni kielikursseistasi on ollut sosiaalinen ja hauska? Millä kursseilla olet osannut 20–30 opiskelutunnin jälkeen kertoa sujuvasti itsestäsi, kysellä keskustelukumppaniltasi kysymyksiä ja vaikkapa hoitaa ostokset? Millä kursseilla ei ole …

Aikuinen kieliä oppimassa

Vaikka usein ajatellaan (ks. uskomukset), että lapset oppivat kieliä paljon nopeammin tai tehokkaammin kuin aikuiset, tutkimustiedon valossa näin ei ole. Aikuisten oppiminen on erilaista kuin lasten, sillä aikuisten kognitiiviset toiminnot ovat huomattavan kehittyneitä lapsiin verrattuna, ja aikuisilla on myös jo kokemusta kielenoppimisesta. Lapset oppivat kielenoppimisen kanssa samaan aikaan valtavan määrän asioita siitä, miten maailman ja …

Uusia (?) tuulia kielenoppimisessa

Kielenoppimisen sosiaalisen näkökulman ei ole tarkoitus syrjäyttää kaikkea sitä, mitä kielenoppimisesta on aiemmin opittu, vaan keskeistä on se, että oppimisen menetelmät vastaavat sitä, millaista taitoa kielenoppimisella tavoitellaan.

Uudenlaiset kielten opintosuunnat

Helsingin yliopistossa alkoi syksyllä 2023 kaksi uutta opintosuuntaa: asiantuntijuus monikielisissä yhteisöissä (AMY; kielten kandiohjelmassa) ja kieli ja identiteetti globaaleissa yhteisöissä (KIGY; kielten maisteriohjelmassa). Yksittäisten kielten sijaan opintosuuntien keskeisenä teemana on monikielisyys. Opintosuuntien avajaisseminaari pidettiin 2. marraskuuta. Lähtökohtana monikielisyys Monesti kuulee sanottavan, että maailmasta on tullut monikielinen, mutta maailma on ollut hyvin monikielinen jo ihmisten kielten …

Uskomukset oppimista ohjaamassa?

Miten kieliä pitäisi mielestäsi opettaa? Mikä kielisovellus on paras? Millaiset harjoitukset toimivat parhaiten? Kannattaako sanastoa opiskella? Meillä kaikilla on kokemusta kielenoppimisesta ja niinpä meillä kaikilla on myös uskomuksia siitä, mitä kielenoppiminen on ja miten se toimii, miten se ei toimi, tai miten sen pitäisi toimia. Uskomukset liittyvät läheisesti tietoon: ne ovat enemmän yksilöiden omien kokemustensa …

Kielenoppimisesta sosiaalisena toimintana

Näin kielenoppimisen lähtökohtana ja tavoitteena ei pitäisikään olla kieliopin rakenteiden ja sanaston hallinta, vaan sosiaalisten suhteiden muodostaminen ja kyky toimia tarkoituksenmukaisesti opittavalla kielellä.