näyttää 8 tuloksen(tulokset)

Aikuinen kieliä oppimassa

Vaikka usein ajatellaan (ks. uskomukset), että lapset oppivat kieliä paljon nopeammin tai tehokkaammin kuin aikuiset, tutkimustiedon valossa näin ei ole. Aikuisten oppiminen on erilaista kuin lasten, sillä aikuisten kognitiiviset toiminnot ovat huomattavan kehittyneitä lapsiin verrattuna, ja aikuisilla on myös jo kokemusta kielenoppimisesta. Lapset oppivat kielenoppimisen kanssa samaan aikaan valtavan määrän asioita siitä, miten maailman ja …

Uusia (?) tuulia kielenoppimisessa

Kielenoppimisen sosiaalisen näkökulman ei ole tarkoitus syrjäyttää kaikkea sitä, mitä kielenoppimisesta on aiemmin opittu, vaan keskeistä on se, että oppimisen menetelmät vastaavat sitä, millaista taitoa kielenoppimisella tavoitellaan.

Uudenlaiset kielten opintosuunnat

Helsingin yliopistossa alkoi syksyllä 2023 kaksi uutta opintosuuntaa: asiantuntijuus monikielisissä yhteisöissä (AMY; kielten kandiohjelmassa) ja kieli ja identiteetti globaaleissa yhteisöissä (KIGY; kielten maisteriohjelmassa). Yksittäisten kielten sijaan opintosuuntien keskeisenä teemana on monikielisyys. Opintosuuntien avajaisseminaari pidettiin 2. marraskuuta. Lähtökohtana monikielisyys Monesti kuulee sanottavan, että maailmasta on tullut monikielinen, mutta maailma on ollut hyvin monikielinen jo ihmisten kielten …

Uskomukset oppimista ohjaamassa?

Miten kieliä pitäisi mielestäsi opettaa? Mikä kielisovellus on paras? Millaiset harjoitukset toimivat parhaiten? Kannattaako sanastoa opiskella? Meillä kaikilla on kokemusta kielenoppimisesta ja niinpä meillä kaikilla on myös uskomuksia siitä, mitä kielenoppiminen on ja miten se toimii, miten se ei toimi, tai miten sen pitäisi toimia. Uskomukset liittyvät läheisesti tietoon: ne ovat enemmän yksilöiden omien kokemustensa …

Kielenoppimisesta sosiaalisena toimintana

Näin kielenoppimisen lähtökohtana ja tavoitteena ei pitäisikään olla kieliopin rakenteiden ja sanaston hallinta, vaan sosiaalisten suhteiden muodostaminen ja kyky toimia tarkoituksenmukaisesti opittavalla kielellä.

Kielenoppimisen tutkimuksen lyhyt historia

Kielenoppimisen (second language acquisition; SLA) tutkimuksen juuret ovat psykologiassa ja erityisesti sen kognitiivisessa lähestymistavassa, jossa keskeistä on esimerkiksi muisti ja tiedon prosessointi. Kielenoppimisen tutkimus alkoi eriytyä omaksi alakseen toisen maailmansodan jälkeen, kun paine oppia vieraita kieliä tehokkaasti kasvoi esimerkiksi tiedustelutoiminnassa. Vähitellen yleistyvien tietokoneiden logiikka löysi tiensä myös kielenoppimisen teorioihin: tietokoneeseen (ja aivoihin) syötetään tietoa (input), …

Oppiminen sosiaalisena toimintana

Oppiminen sosiaalisena ilmiönä ei ole oppimisen tutkimuksessa uusi suuntaus, mutta vasta viime aikoina siitä on tullut valtavirran näkemys (lue lisää kielenoppimisen tutkimuksen historiasta täältä). Aiemmin oppimisen tutkimus – ja sitä kautta myös opetus – on painottunut enemmän yksilön kognitiivisiin taitoihin ja niiden kehittymiseen, mutta nykyään ymmärretään paremmin oppimisen kontekstuaalisuus ja se, miten oppimista tapahtuu yksilöiden …

Mitä kieli on?

Nykyaikaisen kielitieteen isäksikin kutsutun Ferdinand de Saussuren 1900-luvun vaihteessa esittämistä ajatuksista lähtien käsitys kielestä on ollut varsin formaalinen eli kielen ajatellaan olevan looginen rakennejärjestelmänä, joka on olemassa itsenäisesti. Pitkään kielitieteilijätkin ovat pyrkineet ”löytämään” kielissä olevan järjestelmällisyyden. Tutkimuksen kohteena oli pitkään kirjoitettu kieli ja kirjoituksen ajateltiin heijastelevan kieltä kokonaisuudessaan, ja puhuttua kieltä pidettiin toissijaisena ja kielessä …