Kielenoppimisen tutkimuksen lyhyt historia

Kielenoppimisen (second language acquisition; SLA) tutkimuksen juuret ovat psykologiassa ja erityisesti sen kognitiivisessa lähestymistavassa, jossa keskeistä on esimerkiksi muisti ja tiedon prosessointi. Kielenoppimisen tutkimus alkoi eriytyä omaksi alakseen toisen maailmansodan jälkeen, kun paine oppia vieraita kieliä tehokkaasti kasvoi esimerkiksi tiedustelutoiminnassa. Vähitellen yleistyvien tietokoneiden logiikka löysi tiensä myös kielenoppimisen teorioihin: tietokoneeseen (ja aivoihin) syötetään tietoa (input), …

Oppiminen sosiaalisena toimintana

Oppiminen sosiaalisena ilmiönä ei ole oppimisen tutkimuksessa uusi suuntaus, mutta vasta viime aikoina siitä on tullut valtavirran näkemys (lue lisää kielenoppimisen tutkimuksen historiasta täältä). Aiemmin oppimisen tutkimus – ja sitä kautta myös opetus – on painottunut enemmän yksilön kognitiivisiin taitoihin ja niiden kehittymiseen, mutta nykyään ymmärretään paremmin oppimisen kontekstuaalisuus ja se, miten oppimista tapahtuu yksilöiden …

Mitä kieli on?

Nykyaikaisen kielitieteen isäksikin kutsutun Ferdinand de Saussuren 1900-luvun vaihteessa esittämistä ajatuksista lähtien käsitys kielestä on ollut varsin formaalinen eli kielen ajatellaan olevan looginen rakennejärjestelmänä, joka on olemassa itsenäisesti. Pitkään kielitieteilijätkin ovat pyrkineet ”löytämään” kielissä olevan järjestelmällisyyden. Tutkimuksen kohteena oli pitkään kirjoitettu kieli ja kirjoituksen ajateltiin heijastelevan kieltä kokonaisuudessaan, ja puhuttua kieltä pidettiin toissijaisena ja kielessä …