Kielenoppiminen on taito, josta meillä kaikilla on kokemuksia, ja se tuntuukin tekevän varsin monista kielenoppimisen asiantuntijoita. Esimerkiksi Google-haku “how to learn a new language” tuotti 4,3 miljardia osumaa. Vertailun vuoksi vastaava kysely siitä, kuinka voisi oppia laulamaan, tuotti vajaa miljardi tulosta. Netti on siis pullollaan erilaisia ohjeita siitä, kuinka kieliä voisi oppia nopeasti ja tehokkaasti. Yksittäisten ihmisten kokemuksiin ja näkemyksiin perustuvien neuvojen lisäksi kielenoppimisen edistäminen on valtava bisnes, jossa pyritään hyödyntämään myös alan akateemista asiantuntijuutta.
Kielenoppimissovellusta testaamaan
Koska itselleni tuli tarve virkistää kauan hautumassa ollutta suullista ruotsintaitoa, päätin testata yhtä alan suosituimmista kielenoppimissovelluksista. Olin kyllä kuullut ja lukenut erilaisten kielenoppimissovellusten periaatteista ja toimivuudesta. Tämän(kin) sovelluksen ja metodin luvattiin perustuvan kielitieteilijöiden ja pedagogien asiantuntijuuteen, joten olin varovaisen toiveikas siitä, että viime vuosien valtavan nopea teknologiakehitys olisi jo mahdollistanut kielenoppimisen jostain muusta kuin siitä perinteisestä kieliopin näkökulmasta (ks. aiempi postaukseni aiheesta).
Vaikka en ole aito aloittelija, vaan haluan virkistää käyttämättä jäänyttä kielitaitoani, päätin aloittaa sovelluksen alkeistasolta ja katsoa, mihin se johtaa. Sovellus lupailee ”henkilökohtaista oppimispolkua”, ja kielen valittuani valitsen matkailijoille suunnatun polun. Nämä valinnat lienevät siis ne, joilla ”henkilökohtaisuus” toteutetaan.
Sovellus lupaa sujuvaa kielitaitoa, mutta lisää, että johdonmukaisuus ja ”kielen käyttö oikeassa elämässä” ovat merkittäviä tekijöitä siinä. Eikä sovelluksessa mitenkään määritelläkään, mitä sujuva kielitaito olisi, joten lupauksilla ei senkään puoleen ole mitään selvää vertailukohtaa. Ruotsin kielen oppimiseen sovelluksessa on 5 tasoa, joista korkein on nimetty B1-tasoksi, mutta sitäkään ei kerrota, mihin ”B1” viittaa. Eurooppalainen taitotasojen kuvaus B1-tasosta on ”selviytyminen arkielämässä”, ja puhetaidoista sanotaan muun muassa näin: ”Osaa viestiä varmasti useimmissa tavallisissa tilanteissa. Kielellinen ilmaisu ei ehkä ole kovin tarkkaa. Osaa ilmaista itseään suhteellisen vaivattomasti. Vaikka taukoja ja katkoksia esiintyy, puhe jatkuu ja viesti välittyy. Ääntäminen on hyvin ymmärrettävää, vaikka intonaatio ja painotus eivät ole aivan kohdekielen mukaisia.” Tämä tarkoittaa siis samaa kuin ”sujuva kielitaito” – ehkä.
Tuumasta toimeen
Tähän mennessä olen selvittänyt tieni sovelluksen kolmannelle tasolle (A2.1). Ensimmäinen hämmennykseni koskee sitä, miten epäloogisena tai jopa tyhmänä sovelluksen asiantuntijat minua kieltä aloittelevana pitävät. Ei tietenkään voi olettaa, että alkeistasolla kukaan osaa kohdekielestä mitään heti alussa, mutta en aivan heti keksi kaikille harjoituksille mitään pedagogisia perusteita (paitsi toisto, mikä on sinällään perusteltua).
Nimittäin lähes joka jaksossa on tehtävä, jossa annettu sana tai lause tulee yhdistää annetuista vaihtoehdoista yhteen. Vaihtoehtoja on tehtävästä riippuen kolmesta kuuteen, ja vaihtoehdot ovat usein niin erilaisia, että niistä voisi arvamallakin valita oikean vaihtoehon. Toisekseen useimmissa tehtävissä vaihtoehdoissa on englanninkielisen vastineen lisäksi kuva, jonka perusteella oikein vaihtoehdon voisi valita. Lisäksi yhdistettävät sanat tai lauseet tulevat esiin yleensä samassa järjestyksessä kuin ne on edellisessä harjoituksessa esitelty. Tämä tarkoittaa siis sitä, että esimerkiksi numerot ja viikonpäivät luetellaan siinä järjestyksessä kuin niitä normaalistikin luetellaan. Ja kun ruotsi on englannin sukulaiskieli, ei vaadi kovin kummoista päättelykykyä yhdistää vaikkapa torsdag sanaan Thursday varsinkaan, kun sitä on edeltänyt Wednesday. Ja kun yhdistettäviä sanoja/lauseita on aina yhtä monta kuin on vastausvaihtoehtoja ja oikeat vastaukset annetaan kunkin valinnan jälkeen, on viimeisessä parissa jäljellä enää yksi vaihtoehto, mihin sen yhdistää. Onneksi tehtävän voi myös hypätä yli.
I dag leker vi med bilar hela dagen.
Sovellusta markkinoidaan sillä, että siinä harjoitetut keskustelut perustuvat ”oikeaan elämään”. Toistaiseksi mieleen on jäänyt muun muassa seuraavia ilmauksia: ”USA ligger inte in Europa.” ”Räkorna är från Västkusten.” ”I dag leker vi med bilar hela dagen.” ”Vem är du kär i?” Kenenköhän oikeasta elämästä nämä ilmaukset ovat?
Täytyy sanoa, etten ole (vielä) vakuuttunut. Sen sijaan, että ohjelmassa keskityttäisiin aitoihin kommunikaatiotarpeisiin, se on rakennettu hyvin perinteiseen tapaan kielioppiasioiden hallinnan ympärille. Esimerkiksi substantiivien monikkomuodot käsitellään vasta toisen tason puolessavälissä eli ennen sitä olisi voinut tilata vain yhden kahvin! Palataan siis asiaan, kunhan olen käynyt koko ohjelman läpi.
