Blogi kielenoppimisesta
Kieliahdistus on kielenkäyttötilanteisiin liittyvää jännitystä, ahdistusta ja stressiä, joka vaikeuttaa sosiaalisiin tilanteisiin osallistumista ja estää niin muiden ymmärtämistä kuin omaa kommunikointiakin. Se on affektiivinen eli tunteisiin ja mielialoihin liittyvä tekijä, joka voi olla yksi merkittävimmistä esteistä kielenoppimiselle.
Kielenoppiminen sosiaalisena toimintana painottaa vuorovaikutusta ja osallisuutta puhujayhteisössä oppimisen perustana, mutta se tekee mielestäni – ehkä vähän paradoksaalisestikin – kielenoppimisesta vielä enemmän yksilöllisen prosessin. Kun kielenoppimisen tavoitteena ei olekaan kieliopin ja sanaston hallinta, vaan kielen käyttäminen mielekkäällä tavalla puhujan omassa elämässä, ovat oppimisen tavoitteetkin hyvin yksilöllisiä. Näin ollen myös oppimisen polku pitäisi suunnitella yksilöllisesti, mutta …
Huhtikuussa 2024 minut oli kutsuttu Oodi-kirjastoon puhumaan Monikielisen kirjaston järjestämään seminaariin. Tapahtuma järjestettiin osana Monikielisen kirjaston teemavuotta. Tallenteen esityksestäni voi katsoa kokonaisuudessaan täältä, mutta tässä muutamia ajatuksia monikielisyydestä. Tarkoittaako ”monet kielet” ja ”monikielisyys” siis samaa? Kyllä ja ei, sillä molempia termejä käytetään usein kahdesta hyvin erilaisesta ajatuksesta kielistä. Kielten standardointi ja länsimainen koulutusjärjestelmä korostavat kielten …
”Toivon ehdottomasti tämän muotoisia kursseja tulevaisuudessa, sillä rakenne oli sopivin kielen oppimiselle mitä olen kursseilla nähnyt, sekä hyvin helppo tapa tehdä kielen oppimisesta sosiaalista ja hauskaa.” Kuinka moni kielikursseistasi on ollut sosiaalinen ja hauska? Millä kursseilla olet osannut 20–30 opiskelutunnin jälkeen kertoa sujuvasti itsestäsi, kysellä keskustelukumppaniltasi kysymyksiä ja vaikkapa hoitaa ostokset? Millä kursseilla ei ole …
Vaikka usein ajatellaan (ks. uskomukset), että lapset oppivat kieliä paljon nopeammin tai tehokkaammin kuin aikuiset, tutkimustiedon valossa näin ei ole. Aikuisten oppiminen on erilaista kuin lasten, sillä aikuisten kognitiiviset toiminnot ovat huomattavan kehittyneitä lapsiin verrattuna, ja aikuisilla on myös jo kokemusta kielenoppimisesta. Lapset oppivat kielenoppimisen kanssa samaan aikaan valtavan määrän asioita siitä, miten maailman ja …
Kielenoppimisen sosiaalisen näkökulman ei ole tarkoitus syrjäyttää kaikkea sitä, mitä kielenoppimisesta on aiemmin opittu, vaan keskeistä on se, että oppimisen menetelmät vastaavat sitä, millaista taitoa kielenoppimisella tavoitellaan.
Helsingin yliopistossa alkoi syksyllä 2023 kaksi uutta opintosuuntaa: asiantuntijuus monikielisissä yhteisöissä (AMY; kielten kandiohjelmassa) ja kieli ja identiteetti globaaleissa yhteisöissä (KIGY; kielten maisteriohjelmassa). Yksittäisten kielten sijaan opintosuuntien keskeisenä teemana on monikielisyys. Opintosuuntien avajaisseminaari pidettiin 2. marraskuuta. Lähtökohtana monikielisyys Monesti kuulee sanottavan, että maailmasta on tullut monikielinen, mutta maailma on ollut hyvin monikielinen jo ihmisten kielten …
Miten kieliä pitäisi mielestäsi opettaa? Mikä kielisovellus on paras? Millaiset harjoitukset toimivat parhaiten? Kannattaako sanastoa opiskella? Meillä kaikilla on kokemusta kielenoppimisesta ja niinpä meillä kaikilla on myös uskomuksia siitä, mitä kielenoppiminen on ja miten se toimii, miten se ei toimi, tai miten sen pitäisi toimia. Uskomukset liittyvät läheisesti tietoon: ne ovat enemmän yksilöiden omien kokemustensa …
Näin kielenoppimisen lähtökohtana ja tavoitteena ei pitäisikään olla kieliopin rakenteiden ja sanaston hallinta, vaan sosiaalisten suhteiden muodostaminen ja kyky toimia tarkoituksenmukaisesti opittavalla kielellä.
Kielenoppimisen (second language acquisition; SLA) tutkimuksen juuret ovat psykologiassa ja erityisesti sen kognitiivisessa lähestymistavassa, jossa keskeistä on esimerkiksi muisti ja tiedon prosessointi. Kielenoppimisen tutkimus alkoi eriytyä omaksi alakseen toisen maailmansodan jälkeen, kun paine oppia vieraita kieliä tehokkaasti kasvoi esimerkiksi tiedustelutoiminnassa. Vähitellen yleistyvien tietokoneiden logiikka löysi tiensä myös kielenoppimisen teorioihin: tietokoneeseen (ja aivoihin) syötetään tietoa (input), …